Paikalla rakentaen syntyvästä 200-neliöisestä, 1,5-kerroksisesta puutalosta tulee nelihenkisen perheen kotikolo. Kesällä 2009 käynnistyi suunnittelu, huhtikuussa 2010 itse rakentaminen ja marraskuussa 2011, kaikenkaikkiaan 2,5 vuoden jälkeen, pääsimme vihdoin muuttamaan uuteen ihanaan kotiin. Raksapäiväkirjan ohella kirjoituksia rakennusjätteestä ja jätteen vähentämisestä pikkuraksalla. Sähkönkulutus - eka vuosi takana. Insinöörillä on insinöörin luonne eli halusin myös arvioi.

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa Taloon. Talossamme on kaksi takkaa niin ylä- kuin alakerrassa ja kun äitiyslomalla kotona olen, niin puita palaa molemmissa päivittäin- etenkin näillä pakkasilla! Jonka on suunnitellut teollinen muotoilija Henri sydän.

Sisältö ja käyttö on vielä vähän hakusessa, mutta puitteet kuitenkin pikkuhiljaa kohdillaan. Jostain bongasin suositukset MUJIn kynille, vihkoksi löytyi kaunis kierrevihko Suomalaisesta, mutta. Muutamia sijaisuuksia tehneenä, kuskailen kyllä sujuvasti kalenteria kainalossani, mutta kynät onkin sitten toinen asia.

Edellisestä postauksesta on kulunut jo niin kauan aikaa, etten edes muista mitä olen kirjoitellut. Kotia on asuttu jo kohta kolme vuotta - kauheaa kuinka nopeasti aika rientää! Varsinaiseen taloprojektiin kuuluvia tehtävia ei enää juurikaan ole tekemättä, jos ei lasketa mukaan meikäläiseen iskenyttä raksakrapulaa johon on erittäin vahvasti kuulunut laiskuus alk.

FB muistutti minua, että tasan kuusi vuotta sitten olin tehnyt päiväyksen. Sitä onkin sitten kuusi vuotta päivitelty intensiivisesti, aluksi Vuodatuksen puolella, mutta melki pian siirryin tänne Bloggeriin. Mutta kyllä minun elämässäni tilaa on myös tälle.

Tarjan ja Samin omakotitalon rakennusprojekti Vihdin Nummelaan. Ollaan päätetty lopettaa blogin kirjoitus, koska rakennusaika on nyt ohi. Rakennusblogiksi tämä joskus luotiin ja toivottavasti tästä on ollut apua muillekkin. Itse ollaan sillon tällöin palattu katsomaan jotain asiaa tai päivämäärää. Suuri kiitos kaikille lukijoille ja tsemppiä omiin rakennuspuuhiin! Näihin kuviin, näihiin tunnelmiin. Ylhäältä on pitkä matka alas.

Valoa tulvii ikkunoista ja tuntuu, että pikkuhiljaa herää talven jälkeen eloon. Remppailut ovat jääneet aika vähille lähiaikoina, koska aloitin syksyllä koulun. Työharjoittelu ja tykkään isosti! Lasten kouluhommat, kotiduunit, salikäynnit ja oma opiskelu vie pirusti. Aikaa mutta ala tuntuu niin omalta, etten valita. Täällä päässä on ollut vähän.

Toivottavasti viihdyt ja jätät käynnistä jälkesi kommentin muodossa. Viimeisimmästä tekstistä on näköjään kulunut lähes vuosi. Huh! Vuoden aikana on tapahtunu paljon. Siis muuten mutta ei käsityörintamalla. On ollu kaks muuttoa, kaks työpaikkaa. Hiljaiselon aikana on jotain pientä valmistunut. Heti ensiksi esittelyssä lippapipo omalla muruselle.

Pirkanmaan Nuorkauppakamati järjesti Japani-maaillan viime keskiviikkona Tampereen ammattikorkeakoulun Campusravitan tiloissa. Minulla oli ilo olla mukana järjestämässä tapahtumaa. Ilta huipentui Kokki Arto Rastaan Sushi-kouluun. 20 hengen porukalla valmistimme yhteensä n. Ainekset Sushinvalmistukseen meille sponsoroi Blue dragon.